Prosessin nopeuttamiseksi on palkattu määräaikaisia työntekijöitä mutta pelkästään tällä ei ole nopeampia päätöksiä saatu aikaa. Tähän on tarvittu myös toiminnan tehostamista joka on saatu aikaan lyhentämällä turvapaikkahaastattelun kestoa kahdella tunnilla sen aiemmin ollessa kolme.
Maahanmuuttovirasto on käynyt myös läpi turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentteja noin kymmenen eri maan kesken analysoiden Suomen asemaa siinä kuinka tänne tulleiden suurimpien hakijamaiden eli afganistanilaisten, somalien sekä irakin kansalaisten suhteen hyväksymisprosentit jakautuivat. Menemättä sen tarkemmin prosenttilukuihin Suomi myönsi pohjoismaista korkeimmalla prosenteilla turvapaikan näiden maiden kansalaisille.
Somalialaiset saivat kaikista EU maista vain Italiasta hyväksytyn turvapaikkapäätöksen helpommin kuin suomesta. Somalien määrä turvapaikanhakijoina lisääntyi noin neljänneksellä EU:ssa vuodesta 2014. Prosentuaalisesti kaksi suurinta maata joihin hakija virta Somaliasta lisääntyi olivat Belgia ja Suomi.
Tulijamäärät, Somalia;Belgiaan hakeutui siis vuonna 2015 vajaa kuusinkertainen määrä somali hakijoita verrattuna edelliseen vuoteen. Suomeen tuli vastaavasti vähän vajaa viisin kertainen määrä hakijoita vuonna 2015 edelliseen vuoteen 2014 verrattuna.
2014: 16 490 (Belgia; 365, Suomi; 410)
2015: 21 005 (Belgia; 2090 +572%, Suomi,1980 +482%)
Afganilaisten määrä nousi kokonaisuudessaan EU:ssa 4,3 kertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.
Suomeen hakijoita kuitenkin tuli 25,3 kertaa enemmän, eli nousu oli valtava kokonaiskuvaa katsottaessa. Toiseksi eniten oli Ruotsiin, johon nousu oli 13 kertainen.
Tulijamäärät, Afganistan;
2014: 41 405 ( Suomi; 205, Ruotsi; 3 105)
2015: 181 360 ( Suomi; 5 205 +2539% Ruotsi; 41 445 + 1334%)
Irakilaisten määrä nousi EU:ssa 5,8 kertaiseksi.
Suomi oli tässä ylhäisessä yksinäisyydessään kärkimaita sillä hakijoiden määrä nousi hieman vajaa 25 kertaiseksi. Unkari oli toinen ja heillä nousua oli 18,7 kertaa.
Tulijamäärät, Irak;
2014: 21 365 (Suomi; 820, Unkari; 495)
2015: 124 905 (Suomi; 20 465 +2495%, Unkari; 9280 +1874%)
Somaliasta Suomeen tulevien kokonaisen vuoden osalta on huomioitavaa että luvut nousivat käytännössä alkuvuodesta tasaisesti ylöspäin. Maaliskuu-huhtikuu poikkeuksena joissa muutos oli vain kymmenen henkilöä vähemmän.
Suurin hakija määrä rekisteröityi syyskuussa, jossa oli 490 hakijaa. Lokakuusta lähtien luvut lähtivät rajusti alaspäin ollen lopulta joulukuussa vain 40. Vastaavaa "romahdusta" ei välittömästi syyskuun jälkeen muilla mailla näkynyt.
Huomioitavaa on että yleisesti ottaen joulukuu on kaikissa hakijamäärissä ja jokaisessa EU maassa turvapaikanhakijoiden osalta hiljaisempaa.
Afgaanihakijoiden määrä räjähti syyskuun jälkeen, ensin ollen kaksinkertainen syyskuusta lokakuuhun, marraskuun määrien noustua tästäkin vielä 2,5 kertaiseksi.
Samoin kävi Ruotsissa jossa marraskuussa hakijoita oli suurin määrä.
Irakilaisten määrä lähti selkeään nousuun Suomessa heinäkuussa, suurin tulija määrä nähtiin syyskuussa ;10 815 jonka jälkeen tulijamäärä lähti laskuun ollen lopulta joulukuussa ;1830.
Unkarissa määrä oli korkeimmillaan kesä-syyskuun (16 580- 30 795) aikana jonka jälkeen tulijamäärä romahti rajusti ollen joulukuussa vain 230. Tähän varmasti vaikutti suurimpana syynä Kroatian vastaisen rajan sulkeminen marraskuussa.
Voiko näistä luvuista tehdä johtopäätöksiä ja jos voi niin mitä?
Sekä somalien että irakilaisten hakemukset alkoivat vähenemään syyskuun jälkeen. Afgaanien hakemuksille kävi päinvastoin.
Somaleita kuitenkin saapui EU:n alueelle syyskuussa yhtä paljon kuin loka-marraskuussa mutta samanlaista romahdusta prosentuaalisesti kuin Suomessa ei nähty.
Irakilaisten suhteen kävi samantapaisesti. Kokonaismäärä pysyi syys-lokakuussa samana EU:ssa mutta väheni Suomessa n.40% syyskuuhun verrattuna lokakuussa. Marraskuussa kokonaismäärä oli vähentynyt koko EU:ssa -28% mutta Suomessa -50%.
Ruotsiin sen sijaan hakijamäärä kasvoi vastaavasti samaan aikaan niin että lisäystä oli ensin lokakuussa +100 jonka jälkeen alkoi kokonaismäärissä laskua.
Voidaan siis sanoa että syyskuussa tapahtui jotain joka vaikutti sekä Irakilaisten että Somalien suhteen hakijamäärissä suomeen.
Saattaa olla että Kroatian vastaisen rajan sulkeminen jonka Unkari otti käyttöön marraskuussa vaikutti asiaan mutta täytyy pitää mielessä että kokonaismäärä laski EU:ssa tämän jälkeen vastaavalle tasolle mitä se oli ollut ennen loppu kesää joten pidän tätä epätodennäköisenä vaihtoehtona.
Todennäköisemmin siis rajan sulkemisella ei ollut vaikutusta koska tänne tulevat eivät käyttäneet kyseistä reittiä. Yksi vaikuttava tekijä varmasti oli irakilaisilla internet josta tämä kirjoitus antaa viitteitä. Haut siis olivat antaneet viitteitä mahdollisesta tulijavirrasta.
Näyttäisi myös siltä että median tiedonvälitys liittyy asiaan myös sillä syyskuun alussa pääministerimme lupasi asuntonsa pakolaisille jolloin tulija virta oli tänne suurinta.
Se että saiko tämä sitten lähtijät Irakista ryntäämään Suomeen välittömästi ei välttämättä välity suoraan koska hakijamäärä kuitenkin laski lokakuussa.
Todennäköisempää on että jo matkaan lähteneet päättivät matkan aikana vaihtaa kohdemaata tiedon välittyessä heille matkan Irakista Euroopan halki kestäessä 13-28 päivää.
Suomi päätti jäädyttää turvapaikkapäätökset 30.9 ja laskua alkoi siis näkymään jo lokakuussa.
Belgia oli vastaavan päätöksen tehnyt 3.9 tämä taas näkyi huomattavana hakijamäärän vähentymisenä niin ikään lokakuussa.
Somaleilla ei muutoksia tulijamäärissä maakohtaisesti nähty paljon. Vaihteluja kuukausimäärissä oli mutta Suomi näyttäisi olevan ainoa maa jossa muutosta tuli merkittävästi syys-lokakuun vaihdossa.
Itävaltaan hakijamäärä väheni myös jonkin verran, maahan ilmoitti tiukennuksista perheenyhdistämisiin marraskuussa jonka arvioitiin vaikuttavan ensisijaisesti Afgaanihakijoihin.
Tämä ei vielä merkittävästi näkynyt joulukuussa mutta on joko täysin loppunut tämän vuoden alusta tai sitten Itävallasta ei ole vielä saatu tilastoja Eurostatille sillä tammi-helmikuussa tulijamäärät näyttävät pelkkää nollaa.
Jos näistä kaikista luvuista voi jotain päätellä niin ainakin sen että tulijat ja/tai salakuljettajat ovat hyvin perillä kunkin maan turvapaikka käytännöistä ja tämä ohjaa tulijavirtoja.
Tulijat siis saavat sosiaalisesta mediasta tietoa, näin on käynyt ainakin irakilaisten kohdalla ja oikeastaan myös afgaanien sillä Afganistanista ei ole tehty samanlaista turvallisuusuhkien päivittämistä julkisesti kuten näiden kahden aiemmin mainitun maan kohdilta.
Näin ollen siis tiedottamisella on arvioitu saatavan rajoittavia vaikutuksia tarpeettomien hakijoiden tulemisessa.
Verrattuna tulijoiden määrään ei vuoden 2016 alku kuitenkaan näytä lupaavalta sillä vaikka maahanmuuttoviraston arviot tällä hetkellä antavat arvioksi 15 000(-30 000) tulijaa, on alkuvuoden tulijamäärä kuitenkin suurempi kuin vuonna 2015 jolloin saimme 32 500 hakijaa.
Irakilaisten, josta siis on suurin osa turvapaikanhakijoista maahamme saapunut, hakijamäärä on noussut nelinkertaiseksi koko EU alueella kahden ensimmäisen kuukauden ajalla vastaavasti vuoteen 2015 verrattuna.
Suomeen ja Belgiaan on tullut hakijoita suurempia määriä Irakista (+41%&+52% ) kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Kun peilaa tätä tietoa siihen että käsitellyistä hakemuksista Suomessa 58% on myönteisiä irakilaisilla ja somaleilla 98,3% ei liene vaikeaa päätellä kuinka pitkäaikaiset vaikutukset saimme tiukennuksista joita ei ainakaan päätöksissä näy tällä hetkellä.
Tiedottaminen siis on ilmeisen turhaa ilman konkreettisia päätöksiä eikä sillä saada myöskään hetkellistä notkahdusta lukuun ottamatta muita vaikutuksia koska vallitsevalla käytännöllä on tapana paljastua ja näin ollen myös kantautua niiden näistä hyötyvien tietoon.